Luin Kotimaan blogisivustolta siteerauksen lehtihaastattelusta, jossa protestanttinen chileläinen pappi oli kertonut kaivosmiesten sanoneen, ettei heitä ollut alhaalla kaivoksessa 33 vaan 34, sillä he olivat voimakkaasti aistineet Jeesuksen läsnäolon kanssaan. Kirjoitus herätti blogikommenteissa kiihkeän keskustelun.

Minun mielessäni alkoi soida vanha laulu: "Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeesus ois..."

Lukuisat kristityt eri puolilla maailmaa rukoilivat kaivosmiesten puolesta. Eikös ole vain loogista, että Jumala piti heistä huolta? Kaikkialla ollaan nyt kiitollisia siitä, että Chilessä ihmishenkiä pidettiin arvokkaina, löydettiin maailman parhaat asiantuntijat avustustoimiin ja rahaa säästämättä ponnisteltiin miesten auttamiseksi. Ja kas, suhteellisen hyväkuntoisina heidät saatiin ylös. Se oli suuri ihme!

Kyynikoilla on paljon vastaansanomista tällaiseen tulkintaan, mutta mitäpä siitä. Kaivosmiehet sydämessään tietävät, mistä oli kysymys.