Nyt on kaksi ja puoli kuukautta vuorotteluvapaasta ohi. Kolme viimeistä viikkoa tosin ovat menneet sairaslomalla ja toipuessa silmäleikkauksen takia.

Mitä olen saanut aikaan? Vastaus: en vielä mitään.

Elokuussa uurastin kaikenlaisissa projekteissa vielä, mutta sitten iski suunnaton väsymys. Koko syyskuu meni uupumuksen vallassa. Päätin kuitenkin, etten siitä ahdistu, sillä jos työuupumus on kertynyt vuosikymmenten aikana, sen ei voi olettaa häviävän kuukaudessa eikä ehkä kahdessakaan. Päätin olla itselleni armollinen. 

Lokakuu menee silmäasian kanssa. Siinä hyvä syy olla vain, lueskella ja kirjoitella. Ei vielä saa urheilla eikä tehdä rankkoja juttuja. Hyvä niin. (Ei sillä, että olisin joskus urheillut! Välttelen vain raskaita nosteluja yms.)

Toivon, että marraskuussa huomaan energian lisääntyvän, niin että saisin itsestäni irti lähtemisiä kodin ulkopuolelle nauttimaan kulttuurista ja uusista maisemista. Jouluakin haluaisin valmistella kerrankin ajatuksella.

Kaiken kaikkiaan olen huomannut, että trendikkäät homing ja downshiftong - kotoilu ja leppoistaminen - sopivat minulle erinomaisesti. Oli todella helpottavaa päästä pois minuuttiaikatauluista, suuresta vastuusta ja ylettömästä työmäärästä. Nyt eivät työt paina iltaisin, ja viikonloputkin ovat täysin vapaat. Rahapussikin on tosi kevyt, mutta se ei haittaa. Pärjäämme kyllä, kun elelemme yksinkertaisesti ja Armaani ahkeroi töissä. Pidän kotihommista rauhallisessa tahdissa: tiskaamisesta, pyykkäämisestä, viikkauksesta, silittämisestä, leipomisesta, ruuanlaitostakin välillä. Haluaisin myös virkata, mutta en ole onnistunut oppimaan isoäidin neliötä, jonka asetin tavoitteekseni. Kuvallinenkaan ohje ei minulle aukene. Neliövirkkaus olisi niin kotoilua, niin kotoilua. 

Ihan täydestä sydämestä voin sanoa, että nautin joka hetkestä! Kaikkein suurimpia onnenhetkiä ovat aamut, kun muut rientävät töihin, erityisen mahtavia maanantaiaamut... (Ymmärrän, jos tunnet kateutta, hyvä lukijani. Se on oikeutettua. Toivottavasti saat itsekin joskus kokea jotakin tällaista.) 

PS Verenpaine on nyt normaali, rytmihäiriöitä harvemmin, astma tasapainossa, uni parempaa (nukun!).