Kävin tänään kirkossa. Saatoinpa olla nuorimpia osanottajia jumalanpalveluksessa! Saarna herätti ajatuksia, mikä oli hieno asia - sitä aina toivonkin. Virret olivat pääasiassa aneemisia säveleltään mutta rikkaita sanoitukseltaan.

Tänään oli poikkeuksellisisti kirkkokahvit. Siellä infottiin srk:n asioista - kiinnostavaa. Mutta mutta. Olin hiljaa mielessäni miettinyt, uskaltaisinko ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon ja ehdottaa uuden raamattupiirin perustamista, sellaista "kyseenalaistajien keskustelupiiriä", jossa saisi rauhassa kysellä ja epäillä. Vanhassa raamattupiirissä kävin kerran, mutta tuntin itseni liian radikaaliksi, kun keskustelin aika vilkkaasti. En haluaisi aiheuttaa mielipahaa vanhoille piiriläisille, jotka ovat kenties kokoontuneet jo vuosikymmenet. Vaan mitä nyt kuulinkaan: se vanhakin piiri oli päätetty lakkauttaa. Syynä on se, että Vanhassa kirkossa (45 min bussimatkan päässä) on alkanut raamattuluentosarja torstaisin! Miksi ihmeessä meidän seurakunnassa ei sen vuoksi voi olla raamattupiiriä? Lakkautetaanko kaikkien muidenkin seurakuntien raamattupiirit sen vuoksi? 

Olen ennenkin urputtanut siitä, etten ole löytänyt paikkaa uudesta seurakunnasta tänne muuttoni jälkeen. Minusta pitäisi olla mahdollista toimia omassa seurakunnassa paikallisesti eikä aina joutua lähtemään pääkaupungin keskustaan asti. Vai onkohan tämä yksi askel paikallisseurakuntien lakkauttamiseen? 

Infossa oli positiivista se, että ensimmäistä kertaa tämän viiden vuoden aikana kyseltiin vapaaehtoisia! Maahanmuuttajatoiminta on alkamassa. Kiinnostuin heti, mutta voih, edellytyksenä oli käsityö- ja ruuanlaittotaito! Molemmat heikoimpia kohtiani, joten se siitä. Ihmeellistä touhua. Sitten voivotellaan, etteivät seurakuntalaiset osallistu. Toisaalta kerrottiin, kuinka on laitettu rahaa sivuun, jotta selvitään tulevista kirkollisveronmenetyksistä kirkosta eroamisten myötä. Minusta kannattaisi ennemmin panostaa toimintaan, jotta kirkkoon haluttaisiin pikemminkin liittyä kuin päästä siitä eroon.