Kevät etenee. Valkovuokot ovat peittäneet maan ja linnut laulavat vimmatusti. Eilisiltana olin näkevinäni kulleroita ojan pientareella (en nähnyt sinne asti tarkasti) , ja kuinka ollakaan, muutamaa hetkeä myöhemmin muisti tuotti jostakin lokerosta esiin vanhan kevätrunon, jota koulussa luettiin:

 "Trolliusten vasarat
silmiäni takovat.
Hoi, mies herää!
Kevät tekee terää.

Juna juoksee jyskyttäin
halki kenttäin vihreäin.
Rentukoita,
kulleroita,
kevään kultavasaroita.
Valkoisessa harsossaan
tuomet tanssii syliin.
Pian
pian joudutaan
kukkivihin kyliin."

 
Osasyy siihen, että juuri tämä runo aktivoitui, saattaa olla siinä, että luin eilen loppuun Hellevi Arjavan muistelmateoksen Kiltti tyttö Katajanokalta, jossa hän muisteli myös opettajaansa Aaro Hellaakoskea (jota he olivat kutsuneet Koukuksi), joka yllä olevan runon on kirjoittanut. 
 
Kirja oli hyvin kiinnostava. Arjava on Anni Swanin ja Otto Mannisen pojantytär, ja hän on selvästi perinyt suvun kirjallisen lahjakkuuden. Lapsuus 1940-luvun Helsingissä ja nuoruus 1950-luvulla oli kiinostavaa ajankuvaa ja herätti monia omia unohtuneita muistoja, vaikka oma lapsuuteni sijoittuukin 1960-luvulle. Sukkanauhaliivit, kiiltokuvien vaihtaminen, oppikoulun pääsykokeet... minäkin ennätin kokea ne ajat, joista nykylapsilla - tai heidän vanhemmillaankaan - ei ole aavistustakaan. Norssilaisena tuttuja olivat myös virkatunnit vaihdettuine istumajärjestyksineen, auskultanttien kommellukset, kansallispuvut penkkaripäivänä... Oli myöskin kiinnostava lukea nuoren Hellevin kokemuksista siksi, että hän kertoo olleensa ujo. Hän osaa jotenkin hienosti kuvata sitä, miltä ujosta lapsesta tai nuoresta tuntuu joissakin tilanteissa.
 
Arjava on kirjoittanut muitakin muistelmia, mm. kirjan Swanin tytöt isoäidistään ja tämän sisarista. Olen ollut ennenkin aikeissa niihin tarttua, ja nyt kiinnostus on kasvanut entisestään. 
 

 

PS Nyt tulee mieleen, että ne näkemäni kukat saattoivat olla tietysti myös rentukoita...

 

PS2 On erittäin häiritsevää, että tässä vuodatuksen blogisysteemissä ei pysty kunnolla valitsemaan riviväliä tai fonttia. Ne tulevat välillä miten sattuu ja säätäminen on vaikeaa. Aina vika ei siis ole kirjoittajassa.  

HUOM. Tähän aiheeseen liittyvä keskustelu edelllisen kirjoituksen perässä.