Edelliseen postaukseeni viitaten: olen havainnut, että kaupungillakaan ei enää ole julkisia kelloja, tai siis ylipäätään kelloja. Ei voi aikaa tarkistaa mistään, jos ei ole omaa aikarautaa. Joudun jatkuvasti ottamaan kännykän esille saadakseni tietää, paljonko on aikaa seuraavaan tapaamiseen tai busssin lähtöön. Vaivalloista! Entisaikaan oli mielestäni kelloja seinillä siellä täällä, varsinkin kellokauppojen ikkunoissa. 

Omasta kellostani ei ole kuulunut vieläkään mitään. Jo kuudetta viikkoa olen ilman. Töissä varsinkin on vaikeaa, mutta kyllä kello olisi tarpeen muutenkin. Nyt olen jo kuitenkin lakannut vilkuilemasta tyhjää rannetttani.

Kävin jo kyselemässä eräältä kultasepältä, millaiset valikoimat heillä olisi uusia titaniumkelloja, mutta vastaus oli sama kuin ennenkin: yksi malli, ja se kokonaan metallinen. En pidä metallirannekkeista, joten tilanne on huono.

Jos ei tietoa kellon korjauksesta tule loman loppumiseen mennessä, käyn kyselemässä, onko kelloparkani unohdttu kokonaan vai hyllytetty toivottomana tapauksena. Edellisillä kerroilla korjaus kesti maksimissaan viikon.