Syksy on tullut. Sen huomaa myös pihamaalla. Maa-artisokat kukkivat komeana rivistönä. Perunanvarret ovat lakoontuneet. Toisessa reunassa pikkiriikkistä kasvimaatamme kukoistavat kehäkukat. Ehkä niitä on kiittäminen siitä, että lehtokotilot ovat jättäneet kesäkurpitsat rauhaan, kuunliljat talon vieressä kun ovat aivan rei'illä etanoiden pisteltyä niitä poskeensa oikein urakalla. Kesäkurpitsan valtaisat lehdet ovat valkean aineen peitossa, ihan kuin joku olisi kastellut ne kalkkivedellä. Mitähän se on? Valmiit kesäkurpitsat näyttävät ihan normaaleilta.  

Yksinäinen auringonkukka kasvimaan etureunassa on ilahduttanut pikkulintuja, jotka ovat napsineet siemeiä tuoreeltaan suuhunsa. Nytkin talitintti siellä pyrähtelee ja nokkii siemeniä hilpeänä. Ennen siementen valmistumista auringonkukassa päivysti säännöllisesti muutama kimalainen kärsät tanassa. 

Orava on alkanut käydä entistä pulleammaksi. Sekin on hyvin toimelias. Välllä se käy maistamassa pudonneita omenoita, välillä se ilmeisesti piilottelee löytämiään siemeniä ja muita herkkuja talven varalle.  

Raparperien uusi sato on myös valmiina. Vieläköhän pitäisi niistä tehdä jotakin?

Omenoita ei tänä vuonna saatu. Nekin vähät, joita puu tuotti, olivat aivan matoisia. Kummallista, sillä muilla alueen omenapuunomistajilla puut näyttävät notkuvan tänäkin vuonna. Onkohan sillä vaikutusta, että kaupunki kaatoi keväällä aidan takaa omenapuun vierestä kaikki tuomet? Jospa tuomen tuholaiset muuttivat meidän omenapuuhun? Puhe oli, että vain koivut kaadetaan ja tuomet jätetään, mutta viesti ei tainnut saavuttaa toimeenpanijaa. 

Kukkapenkissä kukkii enää ihana vaaleanpunainen Astrid Lindgren -ruusu, mutta se sitäkin komeammin! Se kohottautuu muita ruusuja korkeammaksi, ja siinä on vielä paljon nuppujakin aukeamatta. Sillä on selvästi mieluisa paikka. Toisessa päässä kaarevaa kukkapenkkiä sammalleimu innostui avaamaan vielä pari valkoista kukkaa lämpimän syksyn kunnniaksi. Kukkapenkin vieressä kasvaa syyshortensia. jonka kukat ovat juuri vaihtamassa väriä valkoisesta vaaleanpunaiseen. Se kertoo maan happamuusasteesta, mutta en muista sinisen ja punaisen tulkintaa.

Pelargoniat kukoistavat ruukuissaan siellä täällä. Ne ovat jaksaneet kukkia koko kesän todella uutterasti. Samoin miljoonakello autokatoksen nurkalla. Ihana sininen hortensia, jonka sain keväällä, on vaihtanut väriä keltapunaiseen. Se kukki kerrassaan upeasti koko kesän.

Pihlajien marjat punertavat. Metsissä kypsyvät puolukat. Sää on ollut kesäinen, mutta kai se pikkuhiljaa alkaa viilentyä, varsinkin öisin. Nytkin voi luonnossa kulkiessa aistia ilmassa jo syyskesän täyteläisen raskaan tuoksun. Kohta siihen sekoittuu syksyn kirpeys.