Sananvapautta on puolustettu viime aikoina voimallisesti. Ilmenemismuodot menevät yli ymmärrykseni. Koulussa opetamme, ettei ketään saa haukkua, solvata, pilkata, tai muuten kiusata minkään syyn takia. Kauhistelemme rasismia ja muukalaisvastaisuutta. Opetamme suhtautumaan kunnioittavasti toisten ihmisten vakaumukseen ja uskontoon, vaikka se olisi erilainen kuin omamme. Muistutamme hyvistä tavoista niin arkielämässä kuin myös netissä. Miksi tanskalaisten tai ranskalaisten piirtäjien on kuitenkin välttämättä saatava piirtää islamin profeetta halventavassa valossa? Yleisesti on tiedossa, ettei islamissa saa piirtää edes ihmistä, profeetasta puhumattakaan.

 

Ymmärrän, että sananvapaudella halutaan estää toisinajattelijoiden tuomitseminen ja vaalia oikeutta olla mitä mieltä tahansa ja kertoa se julkisesti. On tärkeää, että saa äänestää vapaissa vaaleissa ketä tai mitä puoluetta tahansa. On tärkeää, että tiedonvälitys on vapaata. Avoin yhteiskunnallinen päätöksenteko on myös tärkeää.    

 

Sananvapaus ei minun mielestäni kuitenkaan voi olla vastuuttomuutta ja piittaamattomuutta. En missään tapauksessa hyväksy terroritekoja, mutta en myöskään voi ymmärtää pilapiirtäjien välttämätöntä tarvetta toteuttaa sananvapauttaan pilkkaamalla toisten pyhiä arvoja.

 

En voinut hyvällä tahdollakaan yhtyä ”Minä olen Charlie” –julistukseen. Pikemminkin sanoisin: "Moi, je ne suis pas Charlie!" En haluaisi olla niitä, jotka pilkkaavat toisia.

Paljon rakentavamman tavan edistää rauhaa keksivät norjalaiset muslimit tänään. He muodostivat yli tuhannen hengen ihmisrenkaan Oslon synagogan ympärille ja huusivat: ”Ei antisemitismille! Ei islamofobialle!”  

 

Millaisen mallin nykyaikuiset antavat lapsilleen ja nuorilleen? Onko toisten ihmisten kunnioitus vain sanahelinää (jos sitäkään) vai näkevätkö lapset sellaisen käyttäytymismallin, joka johtaa parempaan yhteisymmärrykseen ihmisten kesken? Takooko äiti tai isä kotona pää punaisena tietokoneen näppäimistöä muita manaillen ja herjauksia kirjoitellen vai tarjoaako naapurin maahanmuuttajalle teetä keittiössä?  

 

Kirkonmiehet ja –naiset ovat olleet samaa mieltä kuin monet muutkin, että jumalanpilkkapykälän voisi laista poistaa. Perusteluna on, että Jumala on niin suuri, ettei ihminen voi häntä pilkata. Minä olen ymmärtänyt, ettei kyseistä lainkohtaa ole Jumalan suojaksi tehty vaan ihmisten.  Ihmisen ei ole hyvä pilkata Jumalaa. On olemassa ihmisille pyhiä arvoja, joiden pitää antaa olla pyhiä. Jos ei itse niitä ymmärrä, pitää kuitenkin kunnioittaa toisten näkemyksiä. Enkä nyt tietenkään tarkoita, että kaikki asiat olisi vain hyväksyttävä. Kunnioittavalla suhtautumisella voi saada paljon enemmän aikaan silloinkin, kun on kysymys asiasta, joka on väärin. Tällä viikolla luin uutisen afrikkalaiskylästä, jossa Meeri Koutaniemi oli käynyt kuvaamassa naisten ympärileikkausta. Siellä oli kylän miesten kanssa keskusteltu ja kerrottu, mitä ympärileikkauksista seuraa. Tuloksena miehet ovat nyt päättäneet yhdessä, että heidän tyttäriään ei enää leikata. Riehumalla tai pilkkaamalla vastaus olisi varmaan ollut aivan päinvastainen.