Joululoma alkoi - ihanaa. Eilen oli viimeinen työpäivä, ja sen jälkeen saimme sulkea koulun oven pariksi viikoksi. Hyvä niin, sillä korona-altistustiedotuksia on alkanut tulla entistä tiheämmin. Ikävä vain, ettei niissä kerrota, millä luokka-asteella tai missä tiloissa altistuminen on voinut tapahtua. Tiloissa on yhnteensä kuitenkin noin 400 henkilöä.

Olen ollut tehokas. Aloitin loputtoman, kauan siirtyneen ikuisuusprojektin eli työhuoneeni siivouksen eilen. Tänään jatkoin. Nyt on kolme kassillista materiaalia kannettu paperinkeräykseen. Pinoja riittää edelleenkin, mutta olen päässyt hyvään alkuun.Tavoite oli saada niin paljon järjestystä aikaan, että on mahdollista viedä matto ulos ja pestä lattia. Se on nyt tehty. Jes! Vähä vähältä aion tyhjentää työasioita sisältäviä mappejani ja tehdä tilaa muulle elämälle.Tänään lähti musiikinopetukseen liittyvän mapin sisältö - kokeet ja muut paperit - koska arvelen, etten enää urani aikana tarvitse niitä, sillä musiikinopetus on siirtynyt toisiin käsiin. Paljon erilaisia lehtileikkeitä lähti myös. Olen luullut perehtyväni niihin tarkemmin "joskus", mutta niin ei ole tapahtunut. Pari pinoa eli kiinnostavimmat toki mapitin, ja yksi iso laatikollinen vielä odottaa läpikäymistä.

Nyt illan mittaan on alkanut huolestuttava oireilu: aivastelen yhtä mittaa ja nenä vuotaa kuin olisi hana auki. EI KAI?.. Meille on tulossa jouluksi yövieraita, joista kuulin eilen, että heillä on vähän nuhaa. Olin heti varuillani ja mietin, kuinka voime estää, ettei tauti tartu, mutta nyt sain nuhan myös itse! Huomenna aion tehdä koronatestin kotona. Onneksi sain ostettua sellaisen varalta muutama päivä sitten apteekista. Se oli kyllä aika kallis, 8.90, kun markettihinta on kuulemma 4 - 5 euroa, jota sitäkin pidetään kalliina. Toivottavasti onnistun sen käytössä enkä tumpuloi. Testit ovat kuulemma loppuneet kaikista kaupoista ja kunnallinen testaus on täällä täysin ruuhkautunut.  

Olen saanut vasta kaksi rokotusta, vaikka olen kahdestakin syystä riskiryhmää. Aikoja ei vain ole saatavilla. Omani on 7.1.2022 eli suoja tulee voimaan vasta kaksi viikkoa koulun alkamisen jälkeen. Ystäväni, joka asuu naapurikaupungissa ja on samalla tavalla riskiryhmää kuin minäkin (paitsi jo eläkkeellä), sai oman rokotuksensa jo kaksi viikkoa sitten! Täällä avattiin kolmannet rokotukset jo kaikille ikäryhmille, vaikka meille riskiryhmäläisillekään ei riitä aikoja. 

Kaikki joulupaketit olen jo saanut laitettua. Vuosi vuodelta on vähemmän ihmisiä, joille annan lahjoja, kun sukulaislapset ja kummilapset kasvavat vähitellen aikuisiksi eikä ystävienkään kanssa tavata joulunaikaan koronan takia.  Joulukortteja sen sijaan tulee lähetettyä kuutisenkymmentä minun ystävilleni ja sukulaisilleni, ja Armaani puolelta lähetettäviä tulee vielä parikymmentä lisää. 

Huomenna oli tarkoitus leipoa joulupullaa, mutta saapahan nähdä, kuinka kunto kestää. Toivottavasti tämä onkin vain jokin ohimenevä reaktio viime yön paleluun (makuuhuoneessa vetää kovalla pakkasella) tai työhuoneen pölyyn. AntiWiriä, Ecinaforcea ja Fluzinkiä olen heti ottanut siinä toivossa, että kyseessä olisi tavanomainen virus ja nämä tropit nujertaisivat sen nopesti. Jouluruokia emme tee itse vaan ostamme kaupasta. Huomenna kai sekin pitäisi hoitaa. Armaani on luvannut hankkia ja paistaa kinkun. Minä odotan eniten kalapöydän antimia.

Joulun sanomaan en ole ehtinyt vielä suuremmin syventyä, mutta eilisiltana lauloin ja soittelin pianolla vanhoja joululauluklassikoita. Niistä aina jokin kohta erityisesti alkaa puhutella: Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen.   

Uusista joululauluista puhuttelevin on tämä:

Jouluna he kaikki ovat täällä, joita kerran rakastimme niin. Näen tutut valokuvat kaapin päällä, ja muistot laskeutuvat sydämiin. On niin kuin jossain soisi tuttu ääni, ja jälleen kerran maa niin kaunis on. On kirkas Luojan taivas yllä pääni. Soi enkeleiden laulu loputon. Ja jälleen kerran joulu saapuu meille. Nyt loista, hento liekki kirkkaana. Tuo, seimen Lapsi, lohtu särkyneille. On lähellämme valon maailma.

On ympärillä ihmeellinen ilta. Yö muuri murtuu, raja katoaa. On keskellämme rakkauden silta, on taivas yhtä lähellä kuin maa. Nyt kynttilöiden meri loistaa heille ja tähtitaivas yllä kirkkomaan. He laulavatko tänään enkeleille nyt kirkkaammin kuin täällä milloinkaan?

Ja jälleen kerran joulu saapuu meille. Nyt loista, hento liekki kirkaana. Tuo, seimen Lapsi, lohtu särkyneille. On lähellämme valon maailma.

Sanat on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen, ja laulun on säveltänyt Jiri Kuronen. Se puhuttelee ainakin meitä, joiden rakkaat vanhemmat ovat jo poissa mutta jotka varsinkin jouluna ovat muistoissamme hyvin lähellä. Sniif.