Tänään on vappu. Herättyämme kuuntelimme aamiaisen aikaan YL:n konserttia Ullanlinnanmäeltä tv:stä ja radiosta. Sitten oli vuorossa radiojumalanpalvelus Malmin seurakunnasta. Tuntui vähän oudolta, kun ei vappuun yleensä kuulu mitään hengellistä, mutta tänä vuonna vappu osui sunnuntaiksi. Sää oli aurinkoinen mutta viileähkö, joten emme lähteneet paikan päälle Kaivariin niin kuin tavallisesti. Väkijoukot eivät myöskään vielä houkuta, kun tähän asti olemme onnistuneet väistelemään koronaa.

Iltapäivällä koleus hiukan väistyi ja sää oli aurinkoinen. Lähdimme pyöräilemään, mutta juuri siksi aikaa ilmaantui pilviä ja pientä sadetta. Kotiin tultuamme aurinko alkoi taas paistaa. Puolen tunnin pyörälenkki teki hyvää pitkästä aikaa.

Kevään etenemistä on ihastuttavaa seurata. Valkovuokot kukkivat kotipihan lisäksi jo metsissäkin. Raparperit ovat nousseet punaisina esiin ja työntäneet jo ensimmäiset lehtensä näkyviin. Narsissit ovat nupulla.Vuorenkilpien kukat puhkeavat täyteen kukoistukseen varmaan jo huomenna. Omenapuussa, kirsikkapuussa ja pihlajassa on isot silmut.

Pihlajaa käy sääliksi. Se ei vielä tiedä, että sen viimeiset hetket ovat käsillä. Armaani aikoo kaataa sen piakkoin ennen rakennustelineiden pystyttämistä, sillä talon ulkoremontti etenee eteläpuolelle, jossa pihlaja kasvaa. Minua surettaa puun kohtalo jo etukäteen, vaikka ymmärrän välttämättömyyden ja olen huomannut sen rungossakin vikaa. Muutama uusi vesa versoo puun juurelta jo nyt. Mahtaisiko niistä kasvaa uusi, yhtä komea puu?  

Seurasin päivällä sepelkyyhkysen keikkumista puun oksilla. Se keinui ohuilla oksilla varmaan ihan huvin vuoksi. Kyyhky oli aika isokokoinen, joten oksat taipuivat sen painon alla. Yleensä kyyhkyset ovat aina kahdestaan. Nyt tämä oli yksin, ja mietinkin, oliko rouva ehkä jo hautomapuuhissa pesässään. Toisaalta kuului käpytikan nakutusta. Sekin ilmoittelee omasta reviiristään. Mustarastaat ja peipposet laulelevat kilpaa. Pian tullevat satakielet!

Leikkasin tänään kukkapenkin laventeleista suurimman osan alas. Jospa ne siitä jaksavat nousta entistä ehompina. Kaksi pientä jätin toistaiseksi leikkaamatta. Ne taitavat olla nuorimmat laventelimme. Saa nähdä, millaisina ne tänä kesänä kukkivat. En ole mikään puutarhaihminen toisin kuin Armaani, mutta välillä on hauska puuhastella pihamaalla. Vietin nyt viikonlopun ilman työasioita, sillä on alkamassa vuoden pahin koeruuhka, jolloin ei ole aikaa mihinkään muuhun kuin kokeiden korjaamiseen. Leivoin aamupäivällä mango-rahkatortun ja tonnikalapiirakan.

Viisi viikkoa vielä ennen kesälomaa!