Hääpäivämme.

Ihanaa ja onnellista kuten elämä yleensäkin tätä nykyä... :-)

Juhlistimme tällä kertaa kotona, kun Armaani pääsi myöhään kotiin ja minä olen hiukan flunssainen. Toinen meistä toi kotiin kukkia, toinen shampanjaa ja suklaakakun. Mitään emme olleet sopineet, mutta hienosti koordinoitui itsestään. Minä laittelin illallista, kun pääsin kotiin poikkeuksellisen aikaisin.   

Kesäinen lämpötila helli myös: iltapäivällä 19°C. Mahtavaa syyskuuksi.

 

********** 

Viime päivinä olen seuraillut lähiympäristön koiria kävelyttäjineen. Hauvoilla on niin selvät aikomukset, missä pitää käydä nuuskimassa ja keitä pitäisi reitillä tavata. Usein jälleennäkeminen on meluisan riemukas. Taluttajatkin tervehtivät toisiaan. En tiedä lajeista, mutta pieni harmaa parrakas koira kiinnitti tänä aamuna erityisesti huomiota viestiessään eloisasti emännälleen, mihin mennään seuraavaksi.

Joskus ihan naurattaa myös se, miten koira ja taluttaja muistuttavat toisiaan. Kai ihminen valitsee koiran, joka on tutun näköinen - nähty usein peilissä... Eilen tuli vastaan valkea hyvin kaitakasvoinen ja erikoisen näköinen laiha koira. En ole ikinä nähnyt sellaista rotua aiemmin. Kun kohotin katseeni taluttajaan, nuoreen naiseen, niin ohoh... :-o