Kävin eilen iltakurssilla. Bussimatka kestää kelistä riippuen 40 - 45 minuuttia. Tällä kertaa matkustimme pilkkopimeässä. Mieleeni tuli kolme mahdollista selitystä: 1. Kuski ei ollut huomannut, että aurinko oli jo laskenut, koska työvuoron alkaessa oli ollut valoisaa. 2. Kuski ei tullut katsoneeksi ajon aikana peiliin, jolloin hän olisi huomannut, ettei hän erota täydestä bussista yhtään matkustajaa. Pysäkeillä hän näkee takaoven valon, joka syttyy oven avautuesssa. 3. Kaikki valot olivat rikki. - Yksinkertaisinta olisi ollut mennä pyytämään kuljettajalta valojen laittamista. Kukaan ei sitä kuitenkaan tehnyt, vaikka matkustajia oli useita kymmeniä. Miksi? Minäkin olin suunnitellut lukevani kirjaa matkan ajan, mutta en voinut pimeässä sitä tehdä. Siltikään en mennyt kyselemään, koska istuin takana ja olisi pitänyt ottaa tavarat mukaan ja kävellä eteen asti. Odotin, että joku edempänä istuva toimisi. Niin sitten matkasimme pimeässä bussissa, jossa välillä hohti kelmeä keltainen valo Pysähtyy-merkistä. Tällaista aloitekyvyttömyyttä. Uskon kuitenkin, että jos olisi tapahtunut jotakin vaarallista, olisimme toimineet ripeästi.

Paluumatkalla valaistussa bussissa huvittelin kirjaa lukiessani tapani mukaan sillä, että pimeässä illassa ei aina katseen kirjasta nostaessaan tiedä, missä kohtaa ollaan menossa. On hauskaa odottaa, milloin näkyy ensimmäinen maamerkki, josta pystyy paikallistamaan sijainnin. Pimeässä tututkin kulmat näyttäytyvät joskus oudossa valossa.