Marja Tiilikainen,    Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa (Vastapaino 2003)

 

Arjen islam esittelee kiinnostavasti somalinaisten elämää Suomessa ja heidän islamintulkintojaan arkielämän tilanteissa. Kirja kuvaa somalien perhekäsitystä, ihmissuhteiden verkostoa, uskoa ja uskomuksia, käsityksiä avioliitosta, äitiydestä, lastenkasvatuksesta, terveydestä ja sairaudesta sekä näkemyksiä suomalaisista ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Kirjoittaja on onnistunut luomaan luottamukselliset suhteet moniin somalinaisiin ja saamaan paljon tietoa yhteisöstä, joka elää melko eristäytyneenä ja hajanaisena suomalaisten keskellä.

 

Somalinaisten asema ei ole helppo. Omassa kulttuuriympäristössään Somaliassa he olivat kaiken aikaa suuren perhe- ja sukuyhteisön jäseniä, ja kaikki asiat jaettiin yhteisön kesken. Kukaan ei kasvattanut lapsiaan yksin vaan siitä huolehtivat isoäidit, tädit ja serkut yhdessä.Suomessa he huomaavat olevansa lapsikatraansa kanssa yksin, useimmiten vastuussa kaikista kodin asioista. Perinteisesti somalimiehet eivät ole osallistuneet kotiaskareisiin sen enempää kuin lastenkasvatukseenkaan. Jos nainen  sairastuu vakavasti, hänen avukseen tulevat ensisijaisesti oma äiti, veljet, sisaret tai serkut. Suomessa jotkut somalimiehet ovat kuitenkin ottaneet enemmän vastuuta kodin asioista kuin perinteisesti on ollut tapana..

 

Nainen on useimmiten kotona lasten kanssa, joskus jopa lukittuna miehen lähdettyä ulos. Hän ei opi suomea, koska hänellä ei ole mahdollisuutta osallistua kursseille, koska hänellä on kaiken aikaa vastuu lapsista. Hän väsyy ainaiseen vastuuseen ja uurastukseen ja alkaa oireilla myös fyysisesti.  Suomalaiset käytännöt jäävät vieraiksi, koska suomalaisia ystäviä ei ole ja naapurit saattavat suhtautua torjuvasti. Kirja esittelee tapauksia, joissa naapurit ovat valittaneet lasten juoksu- ja leikkiäänistä päiväsaikaan. Lapset ovat saattaneet joutua olemaan pääasiassa sisällä, koska ulos lähteminen varsinkin kylmällä ilmalla on liian vaivalloista pukeutumisineen, ja ulkona on ollut äidin mielestä liian kylmä. Kuinka lapset jaksaisivat olla sisätiloissa päivästä toiseen tekemättä mitään?  Kuinka äiti jaksaisi olla neljän seinän sisällä sairastumatta?

 

Kuormittava tilanne tuottaa monia psyykkisiä ja fyysisiä vaivoja, joihin apua etsitään myös Koraanista ja perinteisistä parannusmenetelmistä. Toisaalta suomalaiseen terveydenhoitohenkilöstöönkin turvaudutaan ja luotetaankin, vaikka käsitys sairauden syystä ja olemuksesta saattaa olla erilainen. Asioista puhutaan muiden somalinaisten kanssa ja yritetään yhdessä löytää ratkaisua. Vakavissa tilanteissa oma äiti ja veli saattaa tulla auttamaan toisesta maasta asti.

 

Somalinaisten uskontulkinassa islamiin on sekoittunut perinteisiä somalialaisen kansanuskon piirteitä: saar-henget, joihin uskominen on joidenkin tulkintojen mukaan kiellettyä islamissa, sekä jinnit, jotka voivat olla pahoja, erikielisiä ja joko muslimijiinnejä tai ei-muslimijinnejä.  Jinnit voivat aiheuttaa sairastumisia, ja muslimijinneihin tehoaa hoitona Koraanin lukemisseremonia, jonka taas voivat suorittaa vain miehet. Aika hätkähdyttäviltä kuulostivat naisten juhlat, joissa henkiin pyrittiin vaikuttamaan transsiin johtavien rituaalitanssien avulla.  Suomalainen naapurikin saatettiin tulkit jinniksi: eräässä tapauksessa mm. epäiltiin ei-muslimijinniksi naapuria, joka oli aiheuttanut pienen somalitytön sairastumisen, koska tämä oli kiellosta huolimatta tapaillut suomalaisia.

 

Suomessa asuessaan muslimit saattavat omaksua sairauden syiden tulkinnoissaan myös länsimaalaisia vaikutteita: henkien sijaan sairauden aiheuttajaksi mainitaan stressi tai depressio.  Vanhempien ja nuorempien somalinaisten uskontulkinnoissa on myös eroja: vanhat naiset uskovat saar-henkiin ja jinnien vaikutukseen toisin kuin monet nuoremmat.

 

Suuri ongelma somaliyhteisön kannalta on se, että suvut ovat hajaantuneet eri puolille niin Somalian naapurimaihin kuin muualle maailmaan. Yhteydenpito on puhelimen ja netin varassa ja avun saaminen on vaikeaa. Kun samalla miehen asema on muuttunut omanarvontuntoisesta perheen elättäjästä työttömäksi, ympäristön aliarvostamaksi ulkomaalaiseksi ja perheen lapset kouluikään tultuaan ovat valmiit hylkäämään kodin arvot ja seuraamaan suomalaisten ikätovereidensa elämäntapoja, äiti murehtii ja koko perhe voi huonosti. Itse asiassa somalit näkevät selkeästi suomalaisen yhteiskunnan kipupisteitä: vanhempien kasvatusote lapsistaan on höltynyt, välinpitämättömyys, suvaitsemattomuus, individualismin korostaminen, alkoholismi, vanhusten huono kohtelu ja ylikorostunut seksuaalisuus aiheuttavat monia ongelmia suomalaisten elämään.

 

Kirja avasi mielenkiintoisen mahdollisuuden kurkistaa somalinaisten elämään Suomessa. En itse tunne yhtään somalialaista henkilökohtaisesti, ja sellaisen luottamuksen syntyminen, jossa keskustelu näin henkilökohtaisista asioista olisi mahdollinen, veisi vuosia. Oma elämäni on muutenkin hyvin kaukana kotiin, äitiyteen ja islamiin kiinnittyneestä somalialaisnaisen arjesta. Kulttuurillisesti somalit ovat melko kaukana perinteisistä suomalaisista käsityksistä uskontonsa ja perinteisten käsitystensä vuoksi, eikä kaikkia heidän ajattelutapojaan ole helppo ymmärtää tai hyväksyä. Toivottavasti tulevat vuodet ja vuosikymmenet kuitenkin tuovat suurempaa keskinäistä ymmärtämystä kaikkien kanta- ja uussuomalaisten ryhmien välille. Kaikilla on toisilleen rikastuttavaa annettavaa.