image.jpg

Luin äsken loppuun joululahjaksi saamani Tiina Lifländerin esikoisteoksen Kolme syytä elää. En tiennyt mitään kirjasta enkä kirjailijasta, mutta päätin ensin lukea kirjan ja ottaa sitten selvää kirjailijasta.

 Kirja kertoo kolmesta henkilöstä - kahdesta naisesta ja yhdestä miehestä heidän välissään. Helmi on naimisissa Laurin kanssa, jolla on suhde sihteerinsä Kertun kanssa. Tarina kulkee välillä 50-luvulla, välillä nykyajassa. Sen henkilöt ovat monella tavalla sidoksissa toisiinsa. 

Pidin kovasti teoksen kielestä. Se kulkee vapautuneesti ja näyttää monenlaisia kuvia eri aikakausilta. Yleissävy on rauhallinen ja ilmava. Helmi tuo mieleeni oman unelmani nuoruusvuosilta: musta Volvo kiitämässä suomalaisessa maalaismaisemassa. Helmin Volvo oli kyyhkynharmaa, mutta voin helposti kuvitella hänen tunteensa, kun hän antaa auton kiitää tietä pitkin. Oma unelmani ei koskaan toteutunut, sillä sain ajokortin liian myöhään, ja kun vihdoin olisi ollut auto käytettävissä, olikin näön kanssa jo ongelmia. Unelmasta muistuttaa kuitenkin vanha kiiltokuva mustine Volvoineen.

Kirjan henkilöt kuvataan lämminhenkisesti - jotenkin ymmärsin heitä kaikkia. Päähenkilöiden lisäksi myös alakerran Tomi oli sympaattinen hahmo.

Kirjan luettuani etsin muiden kommentteja siitä. Huomasin, että kansikuvaa kehuttiin kovasti. Vasta sitten huomasin katsoa sitä tarkemmin. Olin pitänyt väreistä ja ulkoasusta, mutta vasta tarkemmalla katsannolla havaitsin, mitä se esittää! Oivaltava kuva.

Suosittelen tätä kirjaa rauhallisesta kerronnasta pitäville kotimaisen kirjallisuuden ystäville.