Odotan silmäleikkausta, johon minulla on aika ensi tiistaina. Silloin ei saisi olla kipeänä.

Eilen oli vähän viluinen olo. Tänään lähdin ulkoilemaan, mutta takki oli liian ohut. Oli hiki ja paleli samaan aikaan. Lämpötila oli lähtiessäni 14°C ja oli aurinkoista, mutta puuvillapusero, ohut neuletakki ja vuoriton anorakki eivät riittäneet. (Oli myös lippis, hanskat ja pikku huivi.) 40 minuutin kävely, asiointia ostoskeskuksessa ja bussilla kotiin. Sitten kuumaan suihkuun ja tropiksi Antiwiriä, Echinaforcea ja mukillinen vihreää teetä. Lämpimästi päälle, jotta palelu hellittäisi. Sohvalle odottelemaan vaikutusta. Tulos: heräsin reilun kahden tunnin kuluttua... Illalla saunottiin, otin lisää lääkitystä ja join lisää teetä. Nyt palelee edelleen ikävästi ja keuhkoputket tuntuvat ahtautuvan. Voi ei!

Tarvittaisiin pienoista ihmettä, ettei virus voittaisi vaan pääsisin terveenä leikkaukseen. Silmäleikkauksessa ei potilas saa yskiä tai aivastella. Minkähän takia tässä näin kävi? Leikkaus on siirtynyt aiemmin jo puolella vuodella. Näkö alkaa olla todella rajoittavan huono.   

Uskon kyllä siihen, että ihmeet ovat mahdollisia ja rukous kannattaa. Ja perään se "tapahtukoon Sinun tahtosi", kun ei itse lopultakaan tiedä, miksi kaikenlaista tapahtuu.  (Tällainen puhe ärsyttää suunnattomasti niitä, joiden mielestä Jumalaa ei ole tai Hän ei ole kiinnostunut yksittäisen pienen ihmisen pikku asioista. Onneksi kokemus sanoo toista. Nytpä alkaakin jännittää, kuinka tässä tällä kertaa käy!)