Kevään eteneminen on nyt hiukan jäissä - yöllä pakkasessa - mutta peipposet konsertoivat aamuisin silti riemukkaasti.

Tänä aamuna käväisin tapani  mukaan hakemassa postilaaatikosta päivän lehden ennen kuin kaadoin aamukahvin mukiini. Sitten rupesin lehteä lueskelemaan aamupalan ohessa. Muutama sivu meni ihan normaalisti, mutta sitten havahduin: olin varmaasti lukenut erään sivun kokoisen jutun jo aikaisemmin, eikä nyt ollut kyse mistään déjà-vu-ilmiöstä. Muistin jopa jutussa haastateltujen ihmisten mielipiteet. Hämmästelin ääneen, kuinka olikaan päässyt tuollainen virhe tapahtumaan, että sama juttu oli julkaistu uudelleen. Sitten katseeni osui lehden yläreunaan: tiistai helmikuun 25. päivä! Mitä! Vanha lehti meidän postilaatikossa! Ja sen jälkeen havaitsinkin Armaani hekottelemassa keittiön puolella. Pian ilmestyi oikeakin lehti eteeni. - Aivan, aprillipäivä! Johan meni käytännön pila täydestä!