Tänä viikonloppuna oli nuorison Taizé-tapaaminen Helsingissä. Pääasiassa Baltian ja Venäjän nuoria kristittyjä oli suomalaisten vieraina viikonlopun ajan. En osallistunut tapahtumaan (olen kyllä ylittänyt yläikärajankin jo kauan sitten), mutta uutisointi sai muistelemaan menneitä.

Olin seurakuntanuori 70-luvulla, jolloin tietoisuus Taizéstä saavutti Suomen. Käväisin Taizéssä ylioppilaskirjoitusten jälkeisellä interrailreissulla, mutta koska sää oli kylmä eikä varustuksena edes makuupusseja, jatkoimme heti aamulla matkaa tutustumatta varsinaisesti yhteisöön ollenkaan. Kuulin myöhemmin, että meitä oli siellä etsitty, kun emme olleet hoksanneet ilmoittaa lähtemisestämme. Muistikuvaksi jäivät mutainen rinne telttoineen sekä kylmä yö puupojaisessa teltassa - aamulla herääminen siihen, että ihan vieressä nukkui karvanaamainen mies! 

Tutustuin kuitenkin Taizén hengellisyyteen Suomessa, kun Anna-Maija Raittila sekä srk:mme nuorisonohjaajat siitä kertoivat. Omenapuukylän ja myöhemmin toisen Taizé-henkisen kommuunin väkeä vieraili myös nuortenilloissa. Kuulimme hetkirukouksista ja Taizén kirjeistä. Lauloimme rukouslauluja. Kuulimme myös ristiriidoista, jotka myöhemmin hajottivat yhteisöt. Paljon idealismia ja toivoa, jotka kolahtivat päin arkirealiteetteja.

Toinen vierailuni Taizéssa muutama vuosi sitten oli vielä lyhyempi kuin ensimmäinen, mutta pääsin osallistumaan illan hetkipalvekukseen. Uusi kirkko oli rakennettu, samoin majoitusrakennuksia. Veli Rogerin hauta oli kyläkirkon vieressä. Tilasin Taizé-kirjeet vuodeksi, mutta en lopultakaan saanut niitä aina luettua. Jotenkin kieli ja sisältö eivät puhutelleet minua. 

Uskon, että Taizé-liike (jota nimeä siitä ei kai saa käyttää) on ollut siunaukseksi monille, varsinkin niille, jotka ovat osallistuneet yhteisön elämään viikon tai pitemmän jakson ajan. Toivottavasti tämän viikonlopun kokoontuminen innostaa siihen osallistuneita toimimaan omassa seurakunnassaan ja omalla paikkakunnallaan niin, että kristinuskon sanoma tavoittaa myös nykynuoria.    Rahan ja pahan valta tuntuu niin suurelta ja nuortenkin tulevaisuudenusko on koetuksella. Olisi rohkeuden ja hyvän puolelle liittoutumisen aika. Toivottavasti syntyy myös pysyviä yhteyksiä eri maiden nuorten kristittyjen välille.