Olin tänään menossa Taiteiden yöhön. Kerrassaan mahtava sää ja loistavat puitteet tällä kertaa. Useita kiinnostavia esityksiä ohjelmassa. Tein jopa oman aikataulun ja valikoin sopivat kohteet. Mutta mutta. Kun olisi pitänyt lähteä, en sitten mennytkään. Oli kiehtova dekkari kesken, ja Taiteiden yöhön osallsituminen olisi tarkoittanut junamatkaa maalle huomenna. Lähdinkin jo tänään, kun pääsin autokyydillä. Olenko luuseri? Saamaton laiskuri? Vai vain tullut vanhaksi? Ennen en olisi mistään hinnasta jättänyt Taiteiden yötä väliin.

Nyt olemme maalla. Ulkona on pilkkopimeää ja aivan hiljaista. Istuskelin keinussa auringonlaskun jälkeen ja nautin uskomatomasta liikkumattoman hiljaisuuden tilasta.  Nyt olen saanut juuri dekkarin luettua, ja kaameat murhaajat saatiin kiinni. Ruotsalaisen Mari Jungstedtin dekkarit sijoittuvat useimmiten (aina?) Gotlantiin samoin kuin Anna Janssoninkin. Ihmettelen, kuinka monta kammottavaa rikosta rauhalliselle pikku saarelle oikein voidaan sijoittaa. Tällä kertaa oli vuorossa Saaren kätköissä, jossa jahdattiin rituaalimurhaajaa. Omat muistikuvani saaresta ovat 80-luvulta. Nyt toivon, että muistaisin paikat tarkemmin. Siellä tuli silloin pyöräiltyä monta päivää. (Onkohan Suomessa kukaan sijoittanut yhtään dekkaria Ahvenanmaalle? Muita romaaneja kyllä, esimerkiksi Sally Salmisen Katriina, joka teki minuun aikanaan syvän vaikutuksen.)

Nyt on aika lukea jotakin muuta kuin dekkareita, vaikka niitäkin on pinossa odottamassa useita. Ylipäätään lukemattomia kirjoja on kotona odottamassa kymmeniä. Mukaan tänne maalle otin Kirsti Ellilän Ristiaallokkoa, jonka sain viime viikolla postitse, sekä keski-ikäisen naisen elämästä kertovan Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa. Jos ehtisin lukea. Huomenna tänne tulee muitakin rakennustalkoisiin.

Taiteiden yössä olisi voinut kokea jotakin uutta ja ihmeellistä. Joka vuosi on löytynyt jotakin uutta ja yllättävää. Vakiopaikkojani ovat ollet Tuomiokirkon kuorokavalkadi ja Kallion kirkon urkumaraton. Ikävintä ovat humalaiset lapset ja nuoret, jotka pilaavat hyvän tapahtuman toisiltakin. Voihan sitä toisaalta nauttia taiteesta muulloinkin kuin silloin, kun joka paikassa on kauhea tungos. Jos vain tulisi lähdettyä.