Postin ongelmia käsiteltiin tänään aamun lehdessä. Niitä tosiaan riittää - ei voi enää luottaa siihen, että jos krijeen antaa postin kuljetettavaksi, se löytää sinne minne pitää ja kohtuuajassa. Minä sain seurakunnan lähettämän joulukalenterin 11.12. Kummityttöni lähetti jouulukortin - Helsingistä Helsinkiin. Se oli leimattu 13.12., mutta meidän postilaatikkoon se saapui loppiaisen jälkeen v. 2020. Hautajaisten pitopalvelu lähetti laskun normaaliin tapaan heti tilaisuuden jälkeen. Meille se tuli 14.1., ja eräpäivä oli 15.1. Tällaisia tarinoita on kaikilla.

Vähän huolissani laitoin tänä aamuna pankkiin meneviä tärkeitä kuolinpesän asiakirjoja postilaatikkoon. Toivottavasti pääsevät perille! Toki ne voisi periaatteessa viedä henkilökohtaisesti pankkikonttoriin, mutta kun niitäkään ei enää ole koko kaupungissa kuin muutama, eikä yhtään 10 km säteellä meistä. Ne pari konttoria, jotka vielä on, suljetaan klo 16.30 eli siihen aikaan, kun normaalisti pääsen töistä. Konttorille ehtisin klo 17.30:ksi. Viikonloppuisin, kun ihmisillä olisi aikaa, pankkikonttorit ovat kiinni. Toki useimmat asiat voi hoitaa puhelimitse, mutta asiakirjoja ei saa lankaa pitkin menemään. Nämäkin dokumentit skannasin aiemmin sinne, mutta alkuperäiskappaleet on toimitettava myös.

Postiin palatakseni: olen ymmärtänyt, että tiistaisin leikataan ruohoa ym. eikä jaeta postia. Meille kyllä posti tulee tiistaisin. Sen sijaan maanantaisin useinkaan ei. Hesarissa kerrottiin tänään, että pääkaupunkiseudun postinjakelu on kaaostilassa. Käsin ei saa lajitella, mutta konelajittelu ei toimi niin kuin pitäisi. Jos pakka hajoaa, sitä ei saa lajitella uudelleen käsin. Käsin ja koneella lajiteltuja ei saa yhdistää. Väki on stressissä, sijaisia ei saa, uudet työntekijät saavat tarpeekseen vähimmillään yhdessä päivässä. Ei taida olla sellainen työpaikka, josta voisi olla ylpeä.