Koronatartunnat ovat alkaneet lisääntyä kesän hengähdystauon jälkeen. Terveysviranomaiset ovat nyt suositelleet kasvomaskien käyttöä julkisissa tiloissa sekä paikoissa, joissa riittävää etäisyyttä on vaikea pitää.Tilanne on aika hämmentävä, sillä keväällä samaiset viranomaiset näkivät paljon vaivaa perustellakseen, miksi maskisuositusta ei Suomessa anneta, vaikka muualla maailmassa maskipakko on ollut monissa maissa jo pitkään. Meille vakuuteltiin kerta toisensa jälkeen, että maskeista on enemmän haittaa kuin hyötyä: tulee väärää turvallisuudentunnetta, maskeista irtoaa partikkeleita keuhkoihin, maskit eivät suojaa kantajaansa vaan korkeintaan muita. 

Nyt ääni kellossa on yhtäkkiä muuttunut: maskeja suositellaan (ei edelleenkään velvoiteta käyttämään) joukkoliikenteessä ja  tiloissa, joissa joudutaan olemaan liian lähekkäin. Tästä päivästä lähtien myös toisen asten oppilaitoksissa maskeja pitäisi käyttää. Kerrottinpa eilen sellaistakin, että maski saattaa suojata myös käyttäjäänsä, ainakin pärskeiltä. 

Tulee sellainen olo, että meille ei alun perin ole kerrottu kaikkea. Ehkäpä tutkimustulokset, joiden mukaan maskit eivät auta, ovatkin virheellisiä. Tai ehkäpä maskeja ei suositeltu siksi, että niitä ei ollut Suomessa riittävästi saatavilla (kun ei huoltovarmuuskeskuksen rekka-autoillakaan ollut kuljetettavaa, vaikka niin alussa höylisti luvattiin). Haluttiin säästää vähäiset maskimäärät terveydenhoitohenkilökunnalle. Nyt kun kotimainen tuotanto on saatu käyntiin, voidaan käyttööä suositella.

Ei ole ihme, jos ihmiset ovat hämmentyneitä eivätkä kaikki halua maskia käyttää. Hyödytön vaiva ja menoerä.

Minä olen käyttänyt maskia niinä harvoina kertoina, jolloin olen joutunut kulkemaan bussilla. Vältän kaikin voimin joukkoliikennevälineitä, ja annoin VR:n sarjalipunkin vanhentua, kun en uskaltanut junaan nousta kuultuani ruuhkaisista vuoroista. Vanhempainiltaa pitäessäni käytin maskia, kuten myös muut siihen osallistuvat. Itse asiassa en oikein edes saisi maskia käyttää, sillä astmaatikkona keuhkoni alkavat reagoida jo reilun puolen tunnin maskin käytön jälkeen. Niinpä mieluummin vältän tilanteita, joissa maskia tarvittaisiin. Tästedes laitan maskin, jos joudun käymään kaupassa, mutta yritän asioida nopeasti, ettei sitä tarvitse pitää pitkään.

Töissä maskin käyttö ei ole enää kiellettyä niin kuin viime keväänä, mutta vain yksi kollega sellaista käyttää. En jaksaisi hengittää koko päivää maskin läpi vaan joutuisin pian sairaslomalle astman vaikeutumisen takia. Muiden samassa kiinteistössä toimivien yritysten työntekijät käyttävät maskia, jotkut tosin lähinnä leuan alla. He ovakin tekemisissä vain aikuisten kanssa toisin kuin me.

Maskiasia herättää muitakin kysymyksiä. Mahdollisesti maskeista voi olla apua viruksen torjumisessa joissakin tilanteissa, mutta samalla ne muodostavat suuren ekologisen ongelman: valtava määrä kertakäyttömuovia ja kuminauhoja kaatopaikoilla, kaduilla ja luonnossa. Joidenkin on mahdotonta kantaa käytettyä maskia mukanaan seuraavalle roskikselle saakka. Millaisen vaaran maskit aiheuttavat eläimille ja muulle ekosysteemille? Entä hinta? Vaikka maskien hinta on hiukan laskenut kesästä, ne tulevat silti kalliiksi. Jos työntekijä tarvitsee maskia sekä työmatkoillaan että töissä ja vaihtaa maskin tunnin välein, kuluu päivän aikana kymmenkunta maskia. Yksi maksaa 1,50 €. Päivässsä kuuluu siis 15 euroa eli kuukaudessa n. 300 euroa. Joku oli laskenut kuukausihinnaksi 400 euroa, jolloin joko käytetään suojausteholtaan parempia maskeja tai käydään työpäivän jälkeen ostoksilla tms.  Ihan kaikilla ei taida olla varaa tuollaiseen ylimääräiseen menoerään.

Martat ja muut näppärät ovat julkaisseet myös omatoimiohjeita pestävien maskien ompelemiseen, mutta ilmeisesti itse tehtyjen tai ylipäänsä kankaisten maskien teho on huono. Miksi käyttäisi epämukavaa maskia, joka ei edes estä tartuntaa?

Toki kaikkien on tehtävä kaikkensa estääkseen koronan leviämistä. Toivoisi vain, että annettu informaatio olisi paikkansa pitävää ja yksiselitteistä. Soutaminen ja huopaaminen maskien hyödyllisyydestä tiedotettaessa vie arvovaltaa ja uskottavuutta tärkeältä asialta.