Luin eilen loppuun Janne Villan kirjan Hengellinen väkivalta. Se on erittäin hyvä ja tarpeellinen selvitys niistä epäterveistä lieveilmiöistä, joita varsinkin sulkeutuneissa pienissä hengellisissä yhteisöissä saattaa kehittyä.  Esimerkit olivat viime vuosien ja vuosikymmenten aikana esiin tulleita tapauksia, joita on käsitelty myös julkisuudessa. Toivottavasti kirja rohkaisee niitä, jotka ovat joutuneet tai joutuvat epäterveen hengellisyyden uhreiksi, ottamaan etäisyyttä yhteisöön tai guruun ja tuomaan rohkeasti epäkohtia esille. Jos kritiiikkiä ei sallita, voi päätellä, että kyse on nimenomaan hengellisestä väkivallasta. Terve yhteisö (jollaisia useimmat tavalliset luterilaiset seurakunnat onneksi ovat) sallii kritiikin ja tekee korjausliikkeitä, jos on tarpeen.  

Järkyttävimmäksi tapaukseksi nousee Taiwanin oppilaskodin tapaus, jota ei ole vieläkään saatu lain edessä selvitettyä. Kirjakaan ei kerro yksityiskohdista, mutta selväksi tulee, että tutkinta on oudosti lopetettu kesken ja että koko asia on niin traumaattinen, etteivät kaikki uhrit ole vieläkään kyenneet sitä käsittelemään. On kauhea ajatella, miten niin monien elämä on mennyt ihan raiteiltaan, jopa päättynyt, hirveiden lapsuuskokemusten vuoksi.

Janne Villa kirjoittaa asiallisesti ja korostaa sitä, että syy vinksahtaneeseen (termi minun) ilmapiiriin tai ihmisten kohteluun ei ole uskossa tai hengellisyydessä sinänsä, vaan kysymys on häiriintyneen tai luonnevikaisen ihmisen toiminnasta sellaisten ihmisten parissa, jotka syystä tai toisesta ovat alttiita manipuloinnille tai ulkoiselle auktoriteetille. Tilanteita ja tapauksia on monenlaisia. Taiwanissa oli kysymys väkivallasta, toisenlaisissa tapauksissa esimerkiksi rahan keräämisestä johtajalle, erilaisesta hyväksikäytöstä tai vallanhalusta.

Tuli mieleeni, että mitähän nykyinen kristillisen tiedon väheneminen ja oheneminen vaikuttaa hengellisen väkivallan esiintymistiheyteen? Jos hengellisyys ei muutenkaan merkitse ihmisille paljon, onko hyväksikäytön vaarakin pienempi, vai käykö niin, että kaikenlaiset lahkot ja pikkuryhmät saavat enemmän valtaa, kun ihmiset eivät osaa varoa niitä, kun eivät muutenkaan kristinuskosta paljon tiedä? Aika näyttää, mutta Janne Villan kirja toimii kyllä hyvänä uskonnollisena kuluttajavalistuksena, kuten kirjan takakannessa mainittiin.