Jäin risteilymatkan jälkeen yöksi Turkuun. Ajatus oli käydä Turun tuomiokirkkomuseossa reliikkinäyttelyssä ja palata sunnuntaina iltapäivällä kotiin. Varasin hotellin booking.comin kautta luettuani arvosteluja ja tutkittuani Turun karttaa.

Hotelli Helmi löytyi helposti, vaikka Moovit-sovelluksesta löytämäni bussiyhteys ei toiminutkaan loppuun asti. Kävelin loppumatkan keskustan halki. Avaimet piti hakea Shelliltä kadun toiselta puolelta, mutta sekin onnistui vaivattomasti. Hotelli oli kivassa funkisrakennuksessa, jossa oli aiemmin toiminut poliisiasema ja - Shellin huoltoasema. Pyöreässä alaosassa oli nyt kahvila, jossa myös tarjoiltiin aamiainen, joka osoittautui herkulliseksi. Huoneeni oli siisti ja mukava. 

Kävin illalla pikku kävelyllä lämpimässä kesäillassa. Nautin iltapalaksi lähi-Heseltä ostamani juustohampurilaisen ja omenoita. Hotellilta löytyi kahviautomaatti, josta sai myös kuumaa vettä, ja tarjolla oli teepusseja ja jopa yrttiteetä.

Nukuin hyvin. Aamulla oli edessä ongelma: halusin mennä kirkkoon klo 10, mutta Turun matkahuolto aukesi vasta klo 10 ja hotellin respa 11.30. Mihin laittaisin painavat matkatavarani? Kahvilan erittäin ystävällinen kaunista, laulavaa Turun murretta puhuva tarjoilija löysi ratkaisun. Vein tavarat keittiöön, josta hän siirsi ne respaan klo 11, kun kahvila meni kiinni. Hain omaisuuteni ennen lähtöä puoli yhden maissa. Loistavaa joustavuutta!

Monipuolisem aamiaisen jälkeen lähdin Turun tuomiokirkkoon.  Oli hyvä messu. Mieleen jäi eräästä rukouksesta kohta, jossa kiitettiin kiitollisuudesta. Saarnassa käsiteltiin paljon pappien uupumusta - tuli olo, että se oli saarnaajalle henkilökohtaisesti kipeä asia. Virret kertoivat pyhän aiheen mukaan  kiitollisuudesta. Lauloin täysillä siihen asti, kunnes ääni taas sulkeutui kortisonin alettua vaikuttaa. Tuli hiukan tippa linssiin, kun on niin ikävä laulamista. Kanttori lauloi todella komeasti ja urkuri oli loistava. Hyvä kokemus kaiken kaikkiaan, ja ympäristö oli hieno ja kohottava. Enää ei kirkkoja rakenneta korkeiksi, ikään kuin kohottamaan ajatuksia Jumalan luo, vaan vaatimattomiksi, ihmisten kokoisiksi. Hienoa että meillä on yksi keskiaikainen katedraali Suomessa.

Messun jälkeen oli aikomus mennä museoon. Kävi ilmi (mainoksista huolimatta), ettei se ole auki ennen kuin klo 14, koska messun jälkeen alkaisi toinen tilaisuus, eikä se ole auki, kun kirkossa tapahtuu jotakin. Olisi ollut kiva, jos se olisi mainittu netissä, josta etsin tietoja matkaa suunnitellessani. Nyt jäivät reliikit näkemättä, sillä bussini lähti klo 13.15.

Menin sitten Turun taidemuseoon, johon oli hikinen nousu Aurakatua pitkin. Ensin tietysti olin kävellyt Auran rantaa niin kuin kunnon turistin kuuluu. Taidemuseossa oli vain yksi näyttely juuri nyt, mutta se oli kiinnostava. 1900-luvun alussa museoon hankittuja teoksia. Schjerfbeck, Edelfelt, Halonen ym. klassikkoja. Kannatti käydä, vaikka hiki tulikin.

Nyt istun bussissa kotimatkalla. Tämä on lähes täynnä. Takanani rakastunut pariskunta - pusi pus - ja käytävän toisella puolella tyyppi, joka tuijottaa minua koko ajan. Ympärillä varsinaissuomalainen maalaismaisema. Kaunista. Hyvä reissu.