Kävimme viikonloppuna mökillä laittelemassa paikkoja talvikuntoon ja hakemassa ruokatarvikkeita pois. Tuskin enää sinne ennen ensi kevättä pääsemme käymään. Veljet vielä huolehtivat lopuista toimista ennen lumia. 

Mökki on niin tärkeä paikka minulle! Olen kaikkina kesinäni viettänyt aikaa mökkipaikkakunnalla, sillä siellä on ollut mummola ja muutenkin sukua. Mökkipalsta ostettiin 1960-luvun loppupuolella ja sinne rakennettiin vaatimaton sauna. Siellä oltiin kesällä pitkiä aikoja. Myöhemmin tehtiin tupa ja aitta, turhan pieniä molemmat nykykäyttöä ajatellen. Silti on oma mökki minulle todella rakas. Se on pysyvintä, mitä minulla on tässä maailmassa olemassa. Sieltä on paljon muistoja, ja siellä on ollut läsnä myös isän suku. Toivon, että voin siellä oleilla kesäisin elämäni loppuun saakka. 

Nykyisin vuorottelemme mökillä veljien perheiden kanssa. Siksipä siellä ei voi enää harrastaa puutarhanhoitoa niin kuin isä aikanaan. Ei voi myöskään remontoida tai sisustaa oman mielensä mukaan. Silti olen kiitollinen siitä, että ylipäänsä voin siellä käydä. Armaalleni paikalla ei tietenkään ole samanlaista merkitystä, ja siksi hän ei mielellään siellä olisikaan. Hänelle on vaikeaa se, ettei voi päättää, miten paikkoja laitettaisiin kuntoon. Myös mökin vaatimattomuus ja roinat kiusaavat häntä. Onneksi hän on kuitenkin suostunut edes jonkin verran viettämään siellä aikaa. Yksin en sinne pääse, koska en aja autoa eikä julkista liikennettä ole sinne päinkään. 

Toinen tärkeä paikka on luonnollisesti äidin luona. Sinnekin ennätimme viime viikonloppuna. Äiti ilahtui ikihyviksi, kun tulimme. Kävimme hänen kanssaan ulkoilemassa, kun oli niin kaunis syyssää. Äidin hiukset oli kauniisti leikattu. Kiva, sillä viimeksi ne olivat aivan liian pitkät. On kurjaa, että välimatka on niin pitkä, ettei kovin usein pääse käymään. Parin viikon kuluttua menen seuraaavan kerran.

En ole pitkään aikaan käynyt ulkomailla. Se johtuu tietenkin siitä, että omassa arjessa on niin monta olopaikkaa, ettei ole aikaa lähteä kauemmas. Siksipä onkin hauskaa hankkia vaihtelua lähiympäristössä kulkemalla välillä poikkeusreittiä tai lähtemällä vaikkapa pyöräilemään. Syksyn edetessä voisi ajella bussilla katselemaan uusia kaupunginosia, joita tunnutaan rakentavan ennätysvauhtia. Aiempiakin on vielä paljon näkemättä ja kokematta.

Tärkeitä ovat paikat, joihin liittyy muistoja. Niitä on ehtinyt elämän aikaan kertyä jo valtavia määriä. Ajatella, että muistan, millaista lapsuuden kotikaupungissa oli puoli vuosisataa sitten!  Ja nykyisestäkin kotikaupungista on muistoja jo yli 30 vuoden ajalta. Huimaa.