Vuosi vaihtui, ja tässä vaiheessa on tapana varovaisen optimistisesti toivoa uutta alkua, parempaa vuotta kuin edellinen. Viime vuoden jälkeen toiveet ovat hartaampia kuin koskaan: kunpa tilanne paranisi, kunpa voisimme palata entiseen normaaliin, joka nyt näyttääkin erityisen onnelliselta - emme vain tienneet sitä silloin. Monet uudenvuoden toivotukset sisälsivät toiveen tavallisesta vuodesta.

Korona on saanut aikaan paljon harmia, joillekin pahempaakin. Pelko ja epävarmuus ovat ajatuksissamme. Siksi voikin sanoa, että jokainen päivä, jolloin saa olla terveenä, on suuri lahja. Kävi miten kävi, Kaikkivaltias pitää meistä huolta eikä mitään tapahdu hänen tietämättään ja sallimattaan.

Mitä odotan tältä vuodelta? Tiedossa ei ole mitään mullistuksia. Työt jatkuvat, väistötiloissa kuten nytkin. Muukin elämä jatkuu entisellään, ellei mitään yllättävää tapahdu. Tässä iässä sitä toivoo, ettei tulisi mitään yllätyksiä - ne kun eivät välttämättä ole positiivisia. Kunpa terveys säilyisi ja läheisetkin pysyisivät hyvässä kunnossa.

Koronan lisäksi ihmiskuntaa uhkaa ilmastonmuutos. Meillä Suomessa keskilämpötila on noussut jo 2,2 astetta, ja se merkitsee monenlaisia muutoksia luonnossa. Täällä etelärannikolla ei ole tänä talvena vielä ollut lunta kuin hetkellisesti, eikä hiihtokelejä ole ollut moneen vuoteen. Pajunkissat ovat puhjenneet viikkoja sitten ja ruoho viheriöi edelleen. Ilmaston aiheuttamia suuria mullistuksia on ihmiskunnalla edessä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tosi paljon. Niiden kestämiseen tarvittaisiin yhteistoimintaa kaikkien kansojen kesken, ja sellainen näyttää tällä hetkellä vaikealta saavuttaa. Kunhan nyt edes maailman entinen johtava suurvalta saisi johtajansa vaihdettua asiallisesti, jotta hekin voisivat kantaaa kortensa kekoon.

Vuosi 2021 tulee siis olemaan täynnä haasteita isommissa ja pienemmissä ympyröissä. Omalta osaltani toivon, etten olisi ainakaan tekemässä kenenkään elämää hankalammaksi vaan mieluummin paremmaksi. Jumala siinä auttakoon!