Tulimme juuri mökille. Lämpötila oli tullessa 7°C, nyt varmaan jo alempi. Meidän mökkivuoromme osuvat aina kesän kylmimpiin päiviin! Kaunis ilta silti: pohjoistuuli tyyntyi ja taivas on kirkas. Valoisaa vieläkin. Istun aitassa, jota piskuinen lämpöpatteri yrittää täysillä lämmittää.

***

Tänään tuli kuluneeksi tasan 40 vuotta ripillepääsystäni. Siis neljäkymmentä, haloo! Elämä soljuu päivä päivältä kiihtyvällä nopeudella. Hätkähdän aina, kun tajuan, että jostakin mielestäni äskettäin tapahtuneesta onkin jo vuosikymmen tai kaksi.

Riparilla oli hauskempaa kuin osasin odottaa, mutta murrosikäni oli kyllä silloin pahimmillaan. Rippijuhlissa olin nolona ja kiusaantunut, kun äiti oli pakottanut minut pukeutumaan mustaan hameeseen ja valkoieen puseroon. Ne olivat mielestäni kauheat. Kirkossa toki oli ollut albat päällä. Pappi oli luvannut, etä jos sanomme alttarilla "Tahdon" oikein kovalla äänellä, saamme lakut. En muista, miten kävi. Riparin jälkeisenä syksynä alkoi seurakunnannuorivaiheeni, joka oli varsin vauhdikasta ja mukavaa aikaa. Säestin kitaralla, kun laulettiin: "Kerran usko lapsuuden sulla oli suloinen..."  

***

Tämä alkukesä on mennyt vanhempien asioita hoitaessa. Meistä veljeni kanssa tuli heidän edunvalvontavaltuutettujaan, ja se teettää näköjään paljon työtä ainakin näin aluksi. Olin viime viikon vanhempieni luona, ja tuntui vaikealta lähteä pois, kun heidän arkensa on niin hankalaa ja apu olisi tarpeen kaiken aikaa. Onneksi kotihoitajat käyvät siellä kolme kertaa päivässä. Turvallinen hoitopaikka, johon he kaiken lisäksi suostuisivat lähtemään, olisi suurin toiveeni. Nykyisestä kodista he eivät pääse lainkaan ulos, eivätkä he pysty enää muistisairauden takia muutenkaan huolehtimaan asioistaan ja itsestään. Pohjattoman surullista.  

***

Työasiat olen siirtänyt lähes kokonaan ajatuksista sivuun. Kesä on aikaa, jolloin voi oikeasti elää! Muulloin työ vie kaiken energian eikä muuta jaksa ajatella eikä harrastaa. Nyt pitäisi ottaa menetetty aika takaisin ja tehdä kaikkea mielenkiintoista ja virkistävää. Huomenna aion kuunnella sateen ropinaa ja kenties lukea vähän. Ehkä leipoa.