Osuin tänään junassa kahden hengenallergiahyttiin, jossa toinen matkustaja puhui työasioitaan puhelimeen koko matkan ajan, siis tuntikausia. Hohhoijaa. Yritin olla kuuntelematta ja keskittyä omiin lukemisiini, mutta se oli vaikeaa, kun hän kailotti niin kovalla äänellä. Kiinnostavaa oli, miten puhekoodi vaihtui puhekumppanin mukaan. Asiakkaalle puhuessa koodi oli asiallinen, kaverille puhuessa joka kolmas sana oli v-sana. (Muutos kieltämättä yllätti. Muutenkin käsitykseni kyseisestä ammattikunnasta vahvistui entisestään.) Olisin sitä mieltä, että työpuhelut pitäisi junassa hoitaa siihen varatussa kopissa. Allergiahytti ei ole työhuone. Tyyppi ei kyllä ollut allerginenkaan, sillä hän osti lipun vasta junassa, joten hänellä ei ollut paikkalippua.