Olen taas menossa äidin luo Keski-Suomeen. Tälläkin kertaa bussilla, sillä molemmat mahdolliset junat oli loppuunmyyty. Heräsin ajoissa, ja aikaa aamutoimiin ja pakkausten viimeistelyyn oli riittävästi. Piti olla. Juuri ennen lähtöä huomasin muistilapusta, että porkkanoita oli pitänyt kuoria matkaevääksi. Äkkiä toimeen!  Sekin sujui sutjakkaasti. Mutta sitten. Ovella lähtiessä tuli mieleen, että bussilippu kannattaa ottaa valmiiksi käteen. Vaan sitäpä ei löytynytkään mistään! Käytin sitä eilen viimeksi palatessani elokuvista ja muistan nähneeni sen jossakin, mutta repusta sitä ei löytynyt,  vaikka kuinka pengoin. Sitten käsilaukku, eilinen reppu, entä pöydällä, taskut... ei missään. Oli pakko kahmaista muutama kolikko taskuun ja lähteä juoksujalkaa bussipysäkille. 

Pääsin perille näkemättä vilaustakaan bussista, mutta näyttötaulu osoitti, että bussi oli jo mennyt. Reittiopas, josta ajan eilen tarkistin, kertoikin tänään minuuttia aiemman ajan. Ehkä se oli ollut siitäkin etuajassa. Ei auttanut muu kuin katsoa uudelleen reittiopasta siinä toivossa, että vielä jollakin bussilla ehtisin Kamppiin kaukobussiterminaaliin. 

Tärppäsi! Jos kävelisin kuuden minuutin päässä olevalle pysäkille, minun pitäisi  vielä ehtiä sieltä toisella bussilla. Askelsin sinne niin ripeästi, että jäi vielä odotusaikaakin. Huh helpotusta! 

Bussi tuli ajallaan ja istuin kyytiin. Silloin havaitsin, että eväskassissani oli jotakin hullusti. Äidille tuliaisiksi keräämäni karviaiset olivat kassin pohjalla eivätkä rasiassa! Aloin poimia niitä takaisin. Yksi oli märkä, joten sitä ei voinut laittaa muiden sekaan. Pistin sen suuhuni. Yäk, se olikin pilaantunut. En siinä kiireessä ja hiki valuen keksinyt muita ratkaisuja, joten nielaisin sen. Gulp.

Sen jälkeen onneni kääntyi. Kävi ilmi, että toinen bussi ei ajanutkaan samaan paikkaan kuin omani, vaan se kaarsi suoraan Kampin terminaaliin, suoraan Alepan eteen! Jess! Aikaa oli niukasti, mutta ennätin ostaa pikku eväät, käydä wc:ssä ja laskeutua rauhallisesti kaukoterminaaliin. Vielä jäi muutama minuutti yli. Matka saattoi jatkua. 😊