Koronavirus on hallinnut uutisointia jo monta viikkoa. Tauti leviää kaikkialla maailmassa, ja Suomessa odottellaan jännittyineinä ja peloissaan, tuleeko se epidemiaksi meillekin. Moni Pohjois-Italiassa matkaillut on sen tuonut mukanaan ja sairastuttanut lähipiiriään, mutta täällä tartuntaketjut on onnistuttu toistaiseksi katkaisemaan. Todennäköistä on kuitenkin, että virus ennemmin tai myöhemmin leviää Suomessakin hallitsemattomasti. 

Vaikutukset maailmantalouteen voivat olla mittavat. Jo nyt ovat pörssikurssit heilahdelleet, kun Kiina ei pystykään tuottamaan kaikkea sitä, mitä sieltä on tähän asti saatu. Tekniikan komponentit, autot, lääkkeet... on paljon sellaista, mitä ei enää valmisteta mualla, kun kiinalaiset ovat tehneet tuotteet halvemmalla kuin muut. Minua huolestuttavat erityisesti lääkkeet. Lähes kaikki valmistetaan nykyisin Kiinassa ja Intiassa, ja toimituskatkoja on alkanut olla vaarallisessa määrin. Miksi EU ei ole huolehtinyt siitä, että kaikkia lääkkeitä pystyttäisiin tekemään myös täällä? Voin kuvitella, miltä tuntuu potilaasta, jonka tarvitsemaa elintärkeää lääkettä ei ole saatavilla, kun itsekin menisin muutamassa päivässä huonoon kuntoon ilman muutamia välttämättömiä lääkkeitä.

Itse koronaviruskin huolestuttaa jonkin verran, sillä kuulun kolmeen eri riskiryhmään. Töissä olen lisäksi alttiina jatkuville virushyökkäyksille. Tavallisiin flunssiin olen ilmeisesti jo kehittänyt jonkinlaisen vastustuskyvyn, mutta tämä koronavirus on uusi. Selviäisinkö hengissä? Riittäisikö tehohoitopaikkoja, jos keuhkoni lakkaisivat toimimasta? Pitäisikö jo nyt varmuuden vuoksi laatia jonkinlaiset ohjeet että varalta, että tauti voittaisi? Armaani ei selviytyisi tavaroideni ja asioideni selvittelystä ellen ohjeistaisi etukäteen.

Mediassa on kehuttu suomalaisia järkeviksi ja pyritty välttämään paniikkia jopa liiallisella rauhoittelulla. Kun maailmalta kuitenkin kantautuu huolestuttavia uutisia, on linjaa vähän muutettu, ja nyt opastetaan jopa kotivaran hankkimiseen (jota pitäisi olla muutenkin aina). Käsienpesuohjeita on annettu ja vakuutettu, että se riittää suojautumiseen. Iltapäivälehtien keskusteluissa jotkut aikuiset kuitenkin rehvastelevat sillä, että he eivät ainakaan rupea käsiään pesemään sen enempää kuin muulloinkaan. He ovat varmaan samoja, jotka aamubussissa pärskivät kuuluvasti vaivautumatta nostamaan hihaa eteensä, tuskin edes kättä. Niinpä niin, ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki... 

Koulussa ollaan varuillaan. Käsiä pestään entistä pidempään ja käsidesipulloja on siellä täällä. Ilmaan aivastelijoita paheksutaan. Karanteeneihin on varauduttu. Retket ja matkat on peruttu ainakin kuukaudeksi. Harmillisia asioita, mutta välttämättömiä, kun on kyseessä lähes tuhannen ihmisen päivittäinen työpaikka, josta virus leviäisi salamannopeasti tuhansille perheenjäsenillekin.

Toivotttavasti tauti talttuu ja oudosti päättää kiertää Suomen. Mehän pysyttelemme mielellämme metrin päässä toisistamme emmekä suukottele tervehtiessämme. Kättelykieltokin omaksuttaneen aika vaivattomasti. Tuskin ahdistuisimme edes siitä, jos pitäisi pysytellä karanteenissa. Aion myös uskaltautua teatteriin ensi viikolla. Hengityssuojia en ole hankkinut, käsidesiä ja kotivaraa oli ennestään. Saas nähdä, kuinka meille käy.