Ennen oli yksi konduktööri, joka myi matkalippuja. Nyt on kaksi, jotka "vilkaisevat matkalippuja". He eivät saa määrätä rangaistuksia liputtomille puhumattakaan siitä, että myisivät niille, jotka eivät ole saaneet lippua hankittua. Jos lipun haluaa, pitää ensin hankkia pankkikortti, älypuhelin tai tietokone. Kuinkahan pärjäävät äitini ikätoverit ja sitä vanhemmat? Mitenkähän lippunsa ostavat kehitysvammaiset, sokeat tai ulkomaalaiset? Itsenäinen elämä taitaa jäädä unelmaksi, eli tulevat ainakin työllistäneeksi avustajia. Konduktöörejäkin ilmeisesti työllistyy nykyisin tuplasti.

VR muuten ilmoitti konduktöörien nykyisin auttavan matkustajia heidän ongelmissaan. Mietin, voisiko sitä testata. Mitähän sanoisivat, jos tosiaankin esittäisin heille jonkin ongelman. Hammassärky? Ikävöinti? Jano? Ihmissuhdeasiat? Helpommalla pääsisivät, jos vain myisivät junalippuja!

Tämän päivän reissulle lähdinkin Pasilan sijasta päärautatieasemalta, kun satuin ehtimään aikaisempaan bussiin ja sitä myöten aikaisempaan lähijunaankin, ja ajamaan siksi päätepysäkille asti. Havaitsin, että Assalla neonliiviset konnarit olivat tarpeen. Ihmiset kyselivät heiltä, miten pääsevät Käpylään, lentoasemalle jne. Jos siis lipun on onnistunut hankkimaan, niin reittejä voi sitten kysellä konnareilta. Lisää hämmennystähän täällä päin aiheuttaa se, että ratikkalinjatkin myllättiin uuteen uskoon eikä enää tiedä, millä ratikalla pääsee mihinkin. Kolmonen kiersi ennen kahdeksikkoa. Nyt tilalla on linja, joka vaihtaa kaksi kertaa numeroa reittinsä aikana. Ota siitä sitten selvää!