Kaksi tositapausta tältä päivältä saman varttitunnin ajalta:

1) Asiointi paikallisen te-keskuksen neuvonnassa

Keski-ikäinen naisvirkailija hoitaa asiani ystävällisesti, perusteellisesti, iloisesti. Jää tosi hyvä mieli. Henkilö on asiakaspalvelutehtävässä juuri oikealla paikallaan. Saa aikaan kiitollisuutta.

2) Hetken kuluttua jätskikioskin jonossa. Minua ennen nuoripari, jonka poika hymyilee tytölleen ja juttelee mukavia, heitä ennen vanhempi herra. Kun tulee herran vuoro, tyttö työntyykin (vahingossa) tiskin ääreen ostamaan.

Herra: - Onks sulla kovakin kiire?

Tyttö: ???

Poika (miehelle): - Jos kuule on huono päivä, niin oisit jäänyt kotiis mököttämään!

Tämän keskustelun jälkeen oli ikävä olo ainakin viidellä ihmisellä (myös minulla ja myyjätytöllä). 

Näinkin se olisi voinut mennä:

Herra: - Anteeksi, taisi olla minun vuoroni.

Tyttö:  - Oi anteeksi, en yhtään huomannut.

Viidellä ihmisellä olisi ollut hyvä mieli. (Olihan sitä paitsi kansallinen jäätelöpäivä, jolloin Ingman tarjosi kaksi jätskipalloa yhden hinnalla!)