Kyllä ihmetyttää, kun joka päivä uutisoidaan vangeista, jotka eivät ole palanneet vankilaan, kuka töistä, kuka lomilta. He eivät suinkaan ole karanneet, vaan ovat jättäneet palaamatta. Heidän odotellaan tulevan kunhan kerkiävät, ehkä ihan  lähiaikoina... Avovankiloihin siirretään tietty määrä vankeja tuottavuusohjelman takia, olivatpa sopivia avolaitokseen tai eivät. Murhaaja on toisenkin murhan jälkeen ensikertalainen, jos on kolme vuotta välillä murhaamatta. 

Ennen sitä ajateltiin, että vankila on ankara rangaistus, ja jos joku sinne joutuu, hän siellä myös melko pitkään pysyy. Ei ollut tapana, että vangit ajelevat paikallisbusseilla ja käyvät haravoimassa puistoja. Nyt joku vanki luonnehti vankilan oloja, että se on kuin olisi halvassa hotellissa. Jos joku jättää palaamatta, häntä ei etsitä vaan otetaan kiinni tavattaessa. Vai pyydetäänköhän ystävällisesti palaamaan vankilaan heti kun sopii?

Kansan oikeustaju on koetuksella, ensinnnäkin lievien tuomioiden ja varsinkin ehdollisten tuomioiden vuoksi, mutta toiseksi myös siksi, että tuomiosta istutaan vain pieni osa, ja siitäkin loppuosa avovankilassa ja koevapaudessa. Talousrikolliset istuvat kuulemma pitempään kuin mittaamatonta inhimillistä kärsimystä tuottaneet raiskaajat ja pedofiilit. Syytä on ihmetelty, mutta tällä viikolla on paljastunut yksi: valtiontalous. Ei ole varaa pitää niin paljon vankeja. Avolaitos on edullisempi, ja vankilan ulkopuolella olo kaikkein edullisinta. Yleinen oikeustaju on kovalla koetuksella, samoin turvallisuudentunne.

Hyvä on, kyllähän tavallaan ymmärrän toisenkin puolen asiasta: toivotaan, että vangit saataisiin sopeutettua takaisin yhteiskuntaan, niin etteivät he enää uusisi rikoksiaan vaan ryhtyisivät kunnon kansalaisiksi. Mutta jos nuori nainen on paloitellut ja syönyt kaveriaan, ja vapauduttuaan tappanut miehen vesurilla, on vaikea kuvitella niin loistavaa vankeinhoitoa, että hän olisi vankeusaikanaan muuttunut jo sopivaksi kulkemaan vapaana kaupungilla. Hyvä käytös näemmä avaa ovet.