Huh, mikä kiire taas! Arvosanat yli 130 oppilaalle eivät tule hetkessä. Useille niitä pitää sitä paitsi antaa lukuisia. Nyt helpottaa siltä osin: tänään tallensin ja toimeenpanin viimeiset. Ehkä olin muutaman oppilaan suhteen liian lempeä, mutta parempi niin päin kuin toisin päin, mikä on myös tullut koettua.

Viikonloput ovat menneet onneksi yksityisasioissa, joten työ ei ole nielaissut koko elämää niin kuin joskus. Automatkat maalle ovat olleeet hyödyllistä kokeidenkorjausaikaa, mutta perillä on ollut ihan muita asioita mielessä. Sukua on tavattu, mökki otettu talven jälkeen taas käyttöön, laituri saatu veteen (ei tosin minun toimestani todellakaan) ja kesän ensimmäinen raparperipiirakka leivottu ja nautittu. 

Kotipihalla ruoho kasvaa miltei silmissä (varsinkin näin sateella) ja raparperit voimistuvat myös. Klapipino, jonka Armaani on tehnyt, on kunnioitettavan korkea. Lehtokotiloita olen eliminoinut jo kahteen otteeseen. Sateiden mentyä taitaisi olla taas aika. 

Yhdessä linnunpöntössä asustaa kirjosieppo. Uusin pönttö saattoi jäädä vielä tyhjilleen, kun se on niin 'tuoreen' näköinen vielä. Omenapuun kukat ovat nupulla ja tulppaanit kukoistavat komeimmillaan. Ällistyttävän nopeasti kevät ja kesä sitten etenee, kun se saa alettua.

Sisätiloissa on aika kaoottista, kun en ole ennättänyt siivota moneen viikkoon. Ihan vain kiireisimmät hommat on saatu hoidettua. Ehkä tulee vielä levollisten siivouspäivienkin aika.