Kumma juttu, mutta lomalla on vaikea päästä irti siitä ajatuksesta, että jokaisena päivänä pitäisi saada aikaan jotakin hyödyllistä. Lomapäivät eivät saa mennä hukkaan. Loman tarkoitus olisi kai kuitenkin se, että pääsisi irti arjen aikatauluista ja kiireistä. Päivien pitäisi olla rentouttavia, tuoda lepoa ja virkistystä. Oudosti on oman pään sisällä joku kriitikko, joka vaatii, että jotakin järkevää on saatava aikaan.

Eilen minulla oli pyykki- ja silityspäivä. Sain näkyvää tulosta aikaan, kun silitettävien pino aleni huomattavasti - siihen asti, kunnes noidannuoli iski taas selkään ja homma piti lopettaa. Aamupäivällä olin syöttänyt silppuriin vanhempieni vanhoja vero- ym. papereita ja saanut selkäni jo ylirasittumaan. Sen jälkeen olin tehnyt pyörälenkin ennen silityssessiota ja saunaa. Tänään sen sijaan on ollut tavallaan hyödytön päivä. Nukuin pitkään, kuuntelin radiojumalanpalveluksen, lueskelin Hesarin ja viime viikkoina tulleita aikakauslehtiä ja kävin kävelyllä kuunnellen samalla Yle areenasta kiinnostavia ohjelmia Venäjästä. Laitoin ruokaa ja kahveja Armaalleni, joka korjaa ikkunoita. Pari puhelua soitin myös ja kirjoitin pitkän viestin ystävälle. Yllättävän pian tuli ilta ja päivä oli ohi.

Kesäloman tavoitteeksi voisin laittaa sen, että osaisin antaa ajan kulua. Istuisin katselemassa poutapilviä tai omissa ajatuksissani. En ottaisi esiin puhelinta ja alkaisi selata iltapäivälehtiä. Keskittyisin lukemaan kirjaa. Toisaalta on niin paljon keskeneräisiä hommia, joita en talven aikana ole saanut tehtyä, että laiskottelu voisi harmittaa myöhemmin. Ehkä paras ratkaisu onkin se perinteinen, että kuusi päivää puuhastelee sitä ja tätä, mutta seitsemännen päivän ottaa levon kannalta.

Sekin on mielenkiintoista, että kirjojen lukemisesta tulee usein huono omatunto, ikään kuin se olisi hukkaan heitettyä aikaa. Niinpä usein päätän tehdä muut hommat ensin. Lopulta ei aikaa lukemiseen jää ollenkaan. Kai taustalla on lapsuuden muistot siitä, kuinka olisin aina halunnut lukea, mutta vanhemmat patistelivat tekemään muuta: "Aina se istuu lukemassa." Samoin arvelen Armaani ajattelevan, jos vain istun nenä kirjassa sen sijaan että tekisin kotihommia. En ole asiasta kysynyt, joten voi olla, että kuvittelen vain. Kateellisena kuuntelin ystävää, joka kertoi, että heillä on tapana kaksi viikkoa lomastaan omistaa pelkästään kirjojen lukemiselle. Aivan mahtavaa.   

Kesäillat ovat ihania. Nytkin satakieli laulaa metsikössä sydämensä kyllyydestä. Aurinko painui mailleen ja samalla lämpötila putosi huomattavasti. Vielä ei ole hiostavien, kosteiden öiden aika. Tekisi mieli jäädä valvomaan ja ihastelemaan Suomen kesän kukkeutta ja ja kauneutta. 

Kuin kruunuksi juhannuksen jo lähetessä sain perjantaina postissa punaisen kirjekuoren. Sen sisällä oli - joulukortti! Postileima puuttui merkistä. Kiitin lähettäjää tekstiviestillä ja sain vastauksena kuulla, etten ollut ainoa, joka oli saanut heidän joulukorttinsa tällä viikolla. (Mitä ihmettä, Suomen posti?) Ilahduttihan tuo toki nytkin.